Lukukoira on lukemaan opettelevan lapsen unelmayleisö

Lukukoirat alkavat olla Suomessakin yhä yleisempi näky ja niiden palveluille riittää kysyntää. Lukukoirat toimivat tärkeässä tehtävässä eli lapsen luotettuna kuuntelijana tämän lukiessa ääneen. Tarkoituksena on innostaa ja rohkaista lasta lukemaan ja tukea tämän oppimista. Eniten lukukoiria nähdään kaupunkien ja kuntien kirjastoissa ja kouluissa. Toimintaa on ollut jo pidempään kansainvälisellä tasolla, mutta nyt lukukoiramahdollisuus löytyy jo monesta suomalaisestakin kaupungista.

Lukukoira on lukemaan opettelevan lapsen unelmayleisö

Lukukoira ei arvostele, hauku tai keskeytä

Lukukoiratoiminnan perusajatuksena on se, että lukemisen sujuvuutta opettelevalla lapsella on myötämielinen kuuntelija, joka ei arvostele eikä kommentoi. Tällöin lukemista voi harjoitella rauhassa, mukavassa ja neutraalissa tilanteessa ja ilman suorituspaineita. Tämä on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi kehittää lapsen innostusta ja itsevarmuutta lukemisen suhteen. Osa pienistä lukijoista on innostunut lukukoiran tavattuaan lukemaan kotona esimerkiksi omille lemmikeilleen tai pehmoleluilleen.

Lukuhetki on lapsen ja koiran oma juttu

Lukuhetki on lapsen ja koiran oma juttu

Kirjastojen kautta varattavat lukuhetket kestävät yleensä 15 minuuttia. Lukijat ovat pääosin 1. tai 2. luokan oppilaita, jotka vielä harjoittelevat ääneen lukemista. Vaikka toiminta on alun perin suunniteltu lukemisvaikeuksista kärsiville lapsille, voi kirjastojen kautta kuka tahansa apua tarvitseva varata itselleen lukuhetken koiran kanssa. Lukutilanteissa mukana on koiran lisäksi koiran ohjaaja, joka katsoo taustalta, että tilanne sujuu mukavasti. Ohjaajalta vaaditaan tietenkin aktiivisuutta ja innostusta projektiin, mutta ei mitään erityistä koulutusta tai opettajan taitoja. Hän ei puutu lukijan ja koiran väliseen vuorovaikutukseen. Lukija etsii itse ratkaisut hankalampien sanojen kohdalla. Lukukoiratoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.

Lukukoirat nauttivat saamastaan huomiosta

Koirat puolestaan nauttivat saamastaan huomiosta ja kuuntelevat keskittyneesti, toimivat siis hiljaisina ja kärsivällisinä opettajina. Vaikka koira katselisi muualle lapsen lukiessa, se ei tarkoita etteikö koira kuuntelisi. Keskittymisen näkee ilmeestä ja korvien liikkeistä. Koira ei välitä siitä onko, lukija hidas vai nopea, arka tai rohkea, vaan koiralle paras lukija on aina juuri kyseinen lapsi. Paras palkinto sekä koiralle että lukijalle on usein lopun hellittelyhetki.

Koiran läheisyys kannustaa ja rentouttaa

Lukukoira Jaden kanssa kirjastoja ja kouluja jo yhdeksän vuoden ajan kiertänyt Timo Nieminen kertoo, että koirilla on uskomaton taito saada ihmiset rentoutumaan ja tuoda heille hyvää oloa. Jo pelkkä eläimen läheisyys rauhoittaa usein vilkkaammankin lapsen ja tuo toisaalta turvaa aremmille lukijoille. Häntä motivoi harrastuksen pariin lasten ilo koiran seurasta ja yhteisistä rapsutushetkistä.

Kennelliitosta eväitä lukukoiran uralle

Lukukoiratoiminnan yleistyttyä Kennelliitto on alkanut järjestää erityisiä lukukoirakoulutuksia. Mukaan otetaan yli kaksi vuotiaita koiria, joiden luonne sopii lukukoiratoimintaan. Koirien täytyy olla luonnostaan ystävällisiä ihmisiä kohtaan ja niiden täytyy tulla toimeen myös muiden koiria kanssa. Hyvä perusta lukukoiran koulutukselle on se, että koiraa on jo aiemmin viety erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin, joissa se on joutunut tekemisiin erilaisten ihmisten kanssa. Koiran täytyy pystyä rauhoittumaan myös vieraiden ihmisten seurassa. Sen sijaan mitään erityisiä rotuvaatimuksia ei ole, vaan toimintaan kelpaavat kaikenkokoiset ja näköiset karvakaverit.

Lukuhetki on lapsen ja koiran oma juttu

Tavoitteena lukemaan innostaminen

Suomessa ensimmäiset lukukoirat aloittivat työnsä vuonna 2011 Kaarinan kirjastossa ja pian toiminta levisi kirjastojen kautta ympäri Suomea. Vuonna 2016 toimintaa järjestettiin jo 55:ssä kirjastossa. Lukukoiratoiminnan motivaationa toimi huomio suomalaisnuorten lukutaidon tason laskusta ja lukemisharrastuksen vähenemisestä. Lukeminen on tärkeää jo pelkästään sanavaraston kannalta. Tutkimuksen mukaan 17-vuotias nuori joka lukee vapaa-ajallaan osaa noin 50 000 – 70 000 sanaa ja nuori joka ei lue lainkaan ylimääräistä osaa noin 15 000 sanaa.