Näkövammainen selviää arjesta apuvälineiden ja asenteen avulla

Suomessa on noin 80 000 näkövammaista ja heistä 10 000 on täysin sokeita. Nykyään tekniset apuvälineet helpottavat suuresti näkövammaisten arkea, sillä erilaisten luku- ja kuvailuohjelmien avulla voi surffailla netissä, lukea kirjoja ja postia ja hoitaa juoksevia asioita.

Näkövammainen selviää arjesta apuvälineiden ja asenteen avulla

Näkövamma ei lopettanut taiteen tekemistä

Maarit Hedman 41-vuotias kuvaamataidon opettaja, joka sokeutui MS-taudin seurauksena 10 vuotta sitten. Sokeutuminen pakotti hänet jäämään pois päivittäisestä opettajan työstä, mutta ei ole muuttanut sisukkaan naisen positiivista ja aktiivista elämäntapaa. Edes taiteen tekemisestä hän ei ole luopunut, vaikka joutui vaihtamaan maalausvälineekseen nopeasti kuivuvat akryylivärit. Näyttelyitä Hedman on pitänyt edelleen lähes vuosittain. Maalaamisen ohessa hän vetää kuvaamataidon kursseja näkövammaisille. Lisäksi hänen harrastuksiinsa kuuluvat tanssi ja muu liikunta. Hedmanin perheeseen kuuluvat aviomies ja 9-vuotias tytär. Myös perhe on joutunut opettelemaan uudessa tilanteessa uutta arkea, mutta alun ihmettelyn jälkeen kaikki on sujunut hyvin. Vauvan syntymä antoi Hedmanille oikeastaan vain lisämotivaatiota arjen haasteiden selättämiseen. Aviomies joutuu työnsä puolesta matkustamaan paljon, mutta arjessa Hedmanilla on apunaan kaksi avustajaa. Avustajia tarvitaan etenkin liikuntaharrastuksissa ja asioiden hoitamisessa kodin ulkopuolella. Kotona rutiinit sujuvat jo vaivatta. Hedman kokee, että sokeutumisen myötä hänen ystäväpiirinsä on oikeastaan laajentunut, sillä hän on osallistunut aktiivisesta Näkövammaisten keskusliiton kursseille. Hedman toteaakin, että sekä näkevien että näkövammaisten ystävien tuki on korvaamaton apu uuden tilanteen hyväksymisessä.

 

Aktiivinen eläkeläinen ei jäänyt makaamaan laakereilleen

Rainer Kyyrönen on 85-vuotias eläkeläinen, joka on paitsi näkövammainen, sairastaa myös syöpää. Tämä ei ole hidastanut hänen tahtiaan, sillä Kyyrönen kertoo jatkaneensa aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista, konserteissa käymistä ja sanomalehtiin kirjoittamista. Mökillään hän pilkkoo saunapuut ja hoitaa arjen askareita ja nauttii myös matkustelusta ulkomaille. Kyyrönen sokeutui aivan yllättäen vuonna 2001. Hän kertoo lueskelleensa illalla sängyssä kirjaa, mutta aamulla herätessään ei nähnyt enää mitään. Kyyröselle oli hieman aiemmin tehty lonkkaleikkaus ja aluksi hän uskoi reaktion liittyvän siihen. Hän ei säikähtänyt eikä kiirehtinyt lääkäriin. Kun hän lopulta meni tarkastettavaksi, oli jo liian myöhäistä palauttaa näkökyky. Hänen silmästään löydettiin silmänpohjan rappeuma, jota ei voitu enää hoitaa. Lääkäriin olisi pitänyt mennä neljän tunnin sisällä näkökyvyn menettämisestä. Kyyrönen ei ole katkera omasta tilanteestaan, mutta kehottaa muita suhtautumaan silmien muutoksiin vakavasti ja käymään tarkistettavana tarvittaessa. Kyyrösellä oli siis edessään uuteen elämään totutteleminen. Hän kertoo saaneensa paljon apua kahdelta ystävältään, joista toinen tuntui löytävän tilanteeseen juuri oikeat sanat ja toinen auttoi käytännön asioissa. Huumorintaju on auttanut selviämään tiukoista paikoista ja ainoastaan kehittynyt vuosien varrella. Kyyrönen teki työuransa toimittajana ja myöhemmin opettajana, jolloin hänen opettamiinsa aineisiin kuului mm. konekirjoitus. Nyt hän alkoi opetella entistä aktiivisemmin tietokoneen käyttöä, sillä sokea elämässä tietokoneesta on ollut valtava apu. Kyyrönen on voinut jatkaa kolumnien kirjoittamista sanomalehtiin, joka onkin säilynyt hänelle rakkaana harrastuksena. Kirjoitusvirheet saa helposti korjattua puhuvan koneen avustuksella, joka lukee kirjoitetun tekstin ääneen. Tietokone mahdollistaa myös sanomalehtien lukemisen. Paljon iloa Kyyröselle on myös äänikirjoista.

Aktiivinen eläkeläinen ei jäänyt makaamaan laakereilleen

Matkailu on aina ollut Kyyröselle rakas harrastus ja hän elämänsä aikana matkustanut yli kolmessakymmenessä maassa, joista kahdeksassa vasta sokeutumisensa jälkeen. Näkövammainen kertoo nauttineensa suunnattomasti kokemuksistaan, kuten uimisesta Islannin kuumissa lähteissä ja vaeltamisesta Brasilian sademetsissä, jonka tuoksut ja äänimaailma maalasivat vähintään yhtä värikkään kuvan, kuin silmien eteen olisi avautunut. Kyyrönen käyttää liikkumisessa apunaan näkövammaisen keppiä, vaikka pienessä kotikaupungissa liikkuminen sujuisi ilmankin. Hän luottaa myös ihmisten auttamishaluun, sillä on aina löytänyt auttajia tarvitessaan. Kyyrönen kannustaa vastoinkäymisistä huolimatta olemaan pelkäämättä elämää, sillä asiat tapahtuvat tai ovat tapahtumatta aivan pelkäämisestä riippumatta. Ja jos jotain tapahtuu, positiivinen asenne auttaa selviämään.