Paralympialaiset

Paralympialaiset ovat vammaisille järjestetyt olympialaiset eli urheilukilpailut. Kilpailut ovat kansainväliset kilpialut, joissa myös vammaisilla on mahdollisuus kilpailla eri lajeissa kansainvälisellä tasolla. Kilpailuiden nimen etuliike ”para” tarkoittaakin kreikaksi vieressä, luona ja yhdessä. Kilpailut järjestetään kahden vuoden välein, aina vuorotellen talvisin ja kesäisin. Kilpailut järjestetäänkin aina olympialaisten jälkeen, niin kilpailupaikkoja hyödyntäen. Ne kulkevatkin käsi kädessä olympialaisten kanssa ja järjestetään aina noin kuukausi olympialaisten jälkeen.

Viimeksi ne järjestettiin Koreassa ja ensi vuonna ne järjestetään Japanissa. Seuraavat Tokiossa järjestettävät paralympialaiset ovatkin 16:sta järjestetyt paralympialaiset. Sinne odotetaankin osallistuvan yhteensä 4400 urheilijaa 160 eri maasta, jotka tulevat kilpailemaan 22 eri lajissa. Kilpailijoista noin 40 prosenttia tulee olemaan naisia ja 60 prosenttia miehiä. Tokion paralympialaisiin onkin tulossa muutamia muutoksia, sillä uusina lajeina tulee olemaan sulkapallo ja taekwondo. Pois jääviä lajeja taas ovat CP-vammaisten jalkapallo ja purjehdus.

Alun perin paralympialaiset olivat pelkästään liikuntavammaisille tarkoitetut kilpailut. Vuosien saatossa kilpailuihin on kuitenkin lisätty kehitysvammaisille ja näkövammaisille tarkoitettuja lajeja. Kehitysvammaisten kilpailijoiden mukaan tuleminen on kuitenkin ollut hieman haastavaa. Kehitysvammoja on erittäin vaikea luokitella toisistaan, jonka takia kilpailuiden järjestäminen käytännössä on osoittautunut haasteelliseksi. Kehitysvammaisille ei ollakaan tästä syystä luotu luokkia, jonka takia kilpailijoiden vammojen suuruudet saattavatkin vaihdella suuresti, joka tekee taas kilpailijoiden tasoista erittäin vaihtelevat. Kehitysvammaa onkin vaikea arvioida ulkopuolelta, jonka takia jako on hyvin epätasainen. Monien mukaan osa kehitysvammaisten kilpailuissa kilpaileva, ei ole edes oikeasti kehitysvammainen tai heidän vammansa ovat niin pieniä, ettei se oikeastaan vaikuta suorituskykyyn millään tavalla. Osa kilpailijoista taas on hyvinkin pitkästi kehitysvammaisia, joten kilpailujen jakaminen onkin vaikein osa.

Paralympialaisissa saakin kilpailla jokainen vammainen vammasta riippuen. Vammaisuudet ovatkin jaettu eri luokkiin riippuen vammasta. Luokat vaihtelevatkin sen mukaan, että onko vamma fyysisen vai älyllinen. Fyysisten vammojen joukkoon kuuluukin kahden eri alaluokkaa, jotka ovat heikentynyt lihasvoima, heikentynyt passiivinen liikealue, raajan tai raajojen puute, jalkojen pituusero, lyhytkasvuisuus, hypertoonia, ataksia, atetoosi. Näiden lisäksi näkövammaisille järjestetään myös oma luokka. Paralympialaisissa kilpaillaankin aina oman luokan kanssa ja lajit vaihtelevatkin sen mukaan.

Paralympialaiset

Lajeja paralympialaisissa taas on 24, jotka jakautuvat talvi- ja kesälajeihin. Kesälajeja on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin talvilajeja, joita ovat pelkästään pyörätuolicurling, kelkkajääkiekko, alppihiihto, ampumahiihto ja maastohiihto. Kesälajeina taas on jousiammunta, yleisurheilu, pyörätuolikeilaus, boccia, pyöräily, ratsastus, miekkailu, jalkapallo, maalipallo, judo, voimanosto, pyörätuolirugby, purjehdus, ammunta, uinti, pöytätennis, istumalentopallo, pyörätuolikoripallo ja pyörätuolitennis. Lajien osanottajat taas riippuvat vammaisuudesta ja jokaiselle vammaisuudelle on oma lajinsa. Tarkoittaen, että kaikki eivät kilpaile kaikissa lajeissa, vaan lajit on jaettu eri vammaisuuden ryhmille.

Paralympialaiset Suomessa

Suomesta lähetetään jatkuvasti, jopa osittain menestyviä kilpailijoita paralympialaisiin. Suomessa Suomen Olympiakomitean HUippa-urheiluyksikkö taas vastaa kaikista käytännön järjestelyistä. He järjestävät joukkueet kasan, valitsevat kilpailuun lähtevät ja huolehtivat lähettämisestä, sekä kaikista muista käytännön asioista, jotta kilpailijat pääsevät paikanpäälle ja perille. Viime kilpailuihin lähetettiinkin Suomesta yhteensä 13 kilpailijaa ja kaksi opashiihtäjää. Suomi onkin pärjännyt paralympialaisissa erinomaisesti ja saapuikin vuoden 2016 kilpailuista kuuden mitalin kanssa. Saaliina olikin neljä kultamitalia, yksi hopea ja yksi pronssimitali. Suomi onkin Ruotsin jälkeen parhaiten pärjännyt pohjoismaa. Viime kisoissa suomi taas sai kolme mitalia ja kuusi pistesijaa. Lumilautailija Matti Suur-Hamari sai jopa kaksi mitalia. Lumilautakrossista hän voitti kultaa ja banked slolomissa pronssia. Maastohiihtäjä Ilkka Tuomisto taas voitti pronssia pystyhiihdossa. Hän onkin voittanut mitalin melkein jokaisesta kilpailusta, johon hän on osallistunut.