Special Olympics, Kansainvälinen Kehitysvammaisten Urheilijoiden Urheilutapahtuma osa 1

Yli kolmenkymmenen lajin ja yli neljän miljoonan kehitysvammaisen urheilijan, valmentajan tai harrastajan toiminta on lähtöisin alkujaan Yhdysvaltain entisen presidentin John. F. Kennedyn sisaren järjestöstä kuusikymmentä luvulla.

Special Olympics, Kansainvälinen Kehitysvammaisten Urheilijoiden Urheilutapahtuma osa 1

Nyt toiminta on kansainvälistä, jossa on mukana yli 180 maata joka maailman kolkasta. Special Olympics on kansainvälisen urheilukisat kehitysvammaisille yli 8-vuotiaille henkilöille. Special Olympicsiin voi osallistua, jokainen, jolla on kehitysvamma, kognitiivinen viive tai kehitys. Tai oppimishäiriö ja virallisia diagnooseja ei tarvita. Alaikä raja kansainvälisissä säännöissä kuitenkin on 8 vuotta. Järjestölle on maajärjestö Suomessa, jonka nimi on Special Olympics Finland. Järjestön tarkoituksena on tukea urheilijoiden matkaa kisoihin ja kerätä varoja toiminnalle sekä järjestää ympärivuorista urheilutoimintaa. Suomen maajärjestö toimii Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry:n alaisuudessa. Suomesta urheilijoita löytyy kahdestakymmenestä eri lajista. Kisojen lajitarjonta on kattava ja kesälajeista mukana on uinti, yleisurheilu, koripallo, keilaus, ratsastus, jalkapallo, golf, rytminen voimistelu, judo, melonta, purjehdus, lentopallo ja rantalentopallo, tennis sekä pöytä tennis ja triathlon. Talvilajeina löytyvät niin alppihiihto, lumilautailu, maastohiihto, lumikenkäily, taitoluistelu kuin salibandy. Suomessa toiminta on käynnistynyt vuonna 1990 ja toimi ensin kehitysvammaliiton alaisuudessa. Ensimmäiset suomalaiset urheilijat lähetettiin kisoihin 1993 ja silloisiin kisoihin lähti kuusi osallistujaa. Suurin osallistuja määrä oli Ateenassa järjestetyissä kesäkisoissa, Suomesta silloin mukana oli lähes sata urheilija lahjakkuutta. 2019 kisat tulevat olemaan Abu Dhabissa.

Kisojen rakenne

Osa lajeista toteutetaan joukkueissa tai pareissa, joista toinen urheilija on vammaton, sillä kansainvälisellä tasolla erityistä tukea tarvitsevat harrastajat pääsevät silloin myös mukaan urheilemaan. Ennen varsinaisia kisoja tai kilpailua kisoissa käydään tasoluokittelukilpailut ja ottelut, joissa urheilijat jaotellaan divisiooniin iän, sukupuolen ja tulostason mukaisesti. Jokaisen urheilijan ja joukkoon on urheiltava tasokisoissa omien taitojensa ja kykyjensä mukaisesti. Jos taso yllättäen nousee varsinaisessa kilpailusuorituksessa, voidaan suoritus mitätöidä. Tasoluokituksen jälkeen divisioonissa tulisi olla 3-8 urheilijaa tai joukkuetta, joiden kaikkien tulos ja ikä olisi mahdollisimman lähellä toisiaan, vähintään noin 15 prosentin sisällä toisistaan. Tästä syystä jokaiseen divisioonaan ei tule saman verran kilpailijoita vaan suosituimmassa tasossa kilpailee enemmän kilpailijoita vastakkain. Tämä on Täyden yrittämisen sääntö. Kisat eivät ole mestaruuskisoja eikä maailmankisat ja kisojen nimi on kansainvälinen eli sitä ei myöskään käännetä muille kielille. Kisat eivät myöskään ole olympialaiset vaan nimeä käytetään aina kokonaisuudessa tai epävirallisen lyhenteensä mukaisesti, joka on SO. Vammaisurheilun sivuilla suositellaan, että kehitysvammainen-sanaa ei tulisi käyttää sellaisenaan vaan siihen pitäisi lisätä sanapari. Esimerkkinä: Kehitysvammainen henkilö, kehitysvammainen nuori tai kehitysvammainen urheilija.

Urheilijoiden valintakriteerit